Tällä kertaa jaan kanssanne parivalmennuksessani olleen pariskunnan tarinan.
Heidän motivaattorinaan valmennukselle toimi (omien sanojensa mukaan) kaksoisleuat ja selkämakkarat, mutta ennen kaikkea todella tärkeä tavoite: adoptiovanhemmuus.
Blogini sisältää affiliatemarkkinointia, eli tuotesuosituslinkkejä, joiden kautta saan pienen komission, mikäli päädyt ostamaan tuotteita.
Tällaiset linkit olen merkinnyt (* Noilla komissioilla ylläpidän tätä blogia ja nettisivujani. Kiitos avustasi 🙂 )
Miten pariskunnan yhteinen ketoprojekti sai alkunsa?
Paino oli hiipinyt. Vaatekoko kasvanut. Kaksoisleuka, pehmeä roikko keskivartalolla, selkämakkarat.
Sinällään jo häiritsevää, terveyttä uhkaavaa.
Kun tähän lisätään vuosien adoptio-odottajuus ja Suomen ja kohdemaan monipuoliset odotukset, oli lähtötilanne sekä oman itsen että odotusten täyttämisen vuoksi stressaava.
Olemme keski-ikäinen pariskunta, jonka adoptiolupa myönnettiin 2019.
Olemme jonossa kohdemaassa. Koko prosessin ajan mielessä on kummitellut kohdemaan bmi-arvon ´ehdoton´ yläraja 35 (olin noin 36, mieheni noin 34) ja ajatus siitä, että olemme mahdollisesti liian läskejä vanhemmiksi.
Meidät kuitenkin hyväksyttiin.
Päässä soi adoptioprosessimme sound track, suomalaisen palveluntarjoajan lause: painon tulee olla laskusuuntainen, olosuhteiden tulee olla mahdollisimman pysyvät, erityisesti miehen työpaikka pysyvä.
Painonpudotusyritys “perinteisillä” keinoilla
Hiljainen stressi seuranamme yritimme parhaamme, kirjasimme ruokia, hankimme kerran jos toisenkin perinteistä ravintovalmennusta.
Liikuntaa pitäisi lisätä. Aamupuuroa kiisselillä, salaattia, riittävän useat ruokailut (5), no – sinä hyvä lukija tiedät kyllä mistä puhun.
Olimme onnistuneet eri vuosien aikana pudottamaan muutamia kiloja.
Olin kärsinyt suolisto-oireista ja kaura- ja gluteeniton ruokavalio oli parantanut oloa.
En todennäköisesti syönyt riittävästi vai söinkö liian usein? Miksi kroppani petät minut?
Stressi kropasta, stressi paperishowsta.
Stressi terveydestä, stressi kelpaamisesta.
Minulla, tulevalla äidillä, on kilpirauhasen vajaatoiminta, on verenpainetta ollut vaikka kuinka kauan, oli raudanpuutetta ilman anemiaa, D-vitamiinikin hiukan vähissä.
Sokeriarvotkin liikkuivat lopulta hyväksyttävän ylärajalla.
Oletin, että kilppari oli vaiva, jonka kanssa ei ketogeeninen ruokavalio sovi.
Oletin, että rasva-arvot voi nousta taivaisiin ja kroppani menee entistä enemmän hormonaalisesti sekaisin.
Miten yhteinen ketoprojekti alkoi
Ostettu appsi-valmennus odotti paneutumistaan. Tunsimme aloittamisen haastetta, mieheni mukaanpuhuminenkin kesti.
Odotimme ketoilijatuttavaa käymään antamassa konkreettisia neuvoja, mutta korona iski ja kaappien, jääkaapin ja reseptivinkkailun hetki ei koskaan tullut.
Vähä vähältä lähestyi adoptioluvan uusiminen, lääkärin ja sosiaalityöntekijän lausunnot, labratulokset, metabolisen oireyhtymän poissulkeminen, ja se kauhein: pelottava vaa´alle nousu lääkärissä.
Jos painomme ovat nousseet, voi se tarkoittaa adoptiolautakunnasta lisäselvityspyyntöä ja mahdollista luvan epäämistä jopa?
Tai ehkä maa sanoo: olette lihavia ja terveytenne on riski, emme voi nimetä teille lasta?
Päätimme joulukuussa 2020 tutustua jo aikanaan maksettuun verkkovalmennukseen.
Löysimme perusohjeita, perusrytmin. Kuinka paljon mitäkin minulle, entä miehelleni?
Ihan itse avasimme kaappien ja jääkaapin ovet, tutkimme tuoteselosteita, lahjoitimme ananaksia myöten lähes kaiken kaapista pois.
Kysyimme myös jossakin ryhmässä neuvoja, ahdistuimme hh + pp + rasvat -laskureista.
Tämän täytyy olla helpompaa!
Yhteyttä Sariin ja konsultaation kautta parivalmennukseen
Löysimme Keto Coach Sarin tutustumiskerran, 30 minuuttia, joka vähennetään valmennuspaketin hinnasta jos päätyisimme tilaamaan sellaisen.
Olimme Sarin ensimmäinen parivalmennettava.
Terveellistä ketoa rennosti ilman liiallista grammojen laskua tai pakkoliikuntaa
Kokemus on ollut hyvä, rento, osaava.
Ei liiallista joka aterian elementin grammojen laskua, ruokavaakaa toki olemme käyttäneet alussa.
Ei lääkärin painopudotukseen minulle suosittelemaa HIIT-rinkiä, vaan rentoa käyskentelyä.
Parasta on ollut kokonaisvaltainen ohjaus ja keskustelu.
Eri vartalotyypit ja rasvan kertyminen, sairauksieni huomiointi, hormonaalisten tekijöiden ymmärtäminen, stressinlievityksestä keskustelu, armahdus tiukkasykkeisestä hikiliikunnasta (jota en edes aloittanut).
Olemme saaneet lisäravinnevinkkejä, maustevinkkejä, resepteistäkin on keskusteltu.
Vehnät, viljat, tavallinen sokeri on ollut poissa viiden kuukauden ajan.
Parivalmennuksen tulokset
Paino on miehelläni pudonnut yli 20 kiloa, minulla 10 kiloa.
Vaadittavaa uutta adoptiolupaa hakiessa oli lukemat lääkärintodistuksessa kevään aikana minulla jo 5 kiloa pienempi kuin se, millä lupa aikanaan myönnettiin.
Sari on elänyt mukana tässä meidän ehkä hiukan erikoisessa prosessissa empaattisesti.
Saimmepa häneltä jopa valmentajan todistuksen paino- ja terveysprosessistamme mukaan lupahakemukseen.
Juhannuksena söimme upeaa kanasalaattia, smetanasinappiparmesaanikastiksetta, paikallisesta kahvilasta haettua suklaakakkua, marjoja ja kermavaahtoa.
Alkoholi ei kuulu kuvioon, mutta lonkeroita muutaman joimme.
Täsmäprosessi painon suhteen on ohi (toki maasta ei vielä ole tullut kuittausta uusien tietojen saapumisesta, mutta toivomme parasta), nyt sovellamme pitkän linjan ruokavaliota.
Reissussa ystävän kanssa söin puolikkaan pizzan, vehnäpohjaisen, tuttu hengittämisvaikeuspöhöhän siitä tuli!
Emme olisi päässeet tähän pisteeseen ilman Saria ja terveellistä ketogeenistä ruokavaliota
Sarin tuki ja henkilökohtaiset vinkit meille kahdelle erikseen Zoom-tapaamisissa on olleet tärkeitä.
Tapasimme yhteensä 10 kertaa tammi-kesäkuun aikana.
Tavoitteemme oli saada painoa alas jonkin verran, se on saavutettu.
Paino saa pudota edelleen, ilman stressiä.
Sokerimittari, Kelp-tabletit, MCT-öljy, OxBile-kapselit ja vichyt on käytössä.
Ketoruokailut tällä hetkellä
Syömme 2-3 ruokaa per päivä, olemme löytäneet shiratakin, karppisokerin, meille uusia salaatteja, herkulliset juustopohjapizzat, Fat Hed Garlic Breadin, mikroleivät.
Aamu alkaa mustalla kahvilla, 9 aikaan lisään kermaa tai kookosöljyä ja/tai voita, lounas ja kermakahvi, iltapäiväkahvi, ruoka, ehkä iltapala.
Pyrimme pitämään pätkäpaastoa yllä noin 21 – 09.
Olemme nyt uuden luvan ja maahan vuosipäivityksen lähettämisen jälkeen maistaneet myös tavallista jäätelöä ja hampurilaisaterian. Ne maistuu lisäaineille!
Me ihmiset olemme elämämme historian ja nykyisyyden summia, vaikuttajia on kropan sisällä ja ulkona ja vielä pään sisässä, geeneissäkin.
Tarvitsimme meidät näkevää ja kuulevaa pitkäaikaista ohjausta, rinnallakulkijaa, kokonaisuuden katsojaa.
Uudet, pienemmät vaatteet ja ketomatkan jatko
Tilasin juuri uusia vaatteita, joista erästä suunnittelen hakumatkalle maahan vaatteeksi, jossa kohtaamme maan adoptiolautakunnan.
Ei niin suurta vatsamöllykkää, ei niin selkeitä selkämakkaroita!
Terveyden mittaustulosten tarkkailu ja oman itsensä kokonaisvaltainen hyvällä hoitaminen jatkuu ketopainotteisen ruokavalion rinnalla.
Toivottavasti syksyllä pääsemme perheemme tärkeälle matkalle. Shirataki-jauhelihakastike, salaatti, kurkku ja paprika sekä luomu-vaniljauutteella maustettu turkkilainen jukurtti marjojen kera maistuu varmaan tulevalle lapsellemmekin.
Blogin otsikkoon muodostui lyhenne ASK. Kyllä, KYSY, niin pääsette oikealle polulle.
Sari on paras henkilö vastaamaan kysymyksiin terveelliseen ketoruokavalioon ja pätkäpaastoon liittyen sekä koutsaamaan teidät tavoitteeseenne!
Tutustukaa Sarin tarjoamaan parivalmennukseen TÄSTÄ.
Suosittelemme lämpimästi!
Autan ketoruokavalioon tutustuneita löytämään itselleen optimaalisen tavan syödä, jotta he voivat vihdoin saavuttaa unelmakehonsa pysyvästi.