Näin otat stressin haltuun

Stressinhallinta saattaa olla hankalaa. Siihen kannattaa kuitenkin ehdottomasti panostaa. Niin painonhallinnan, kuin terveydenkin kannalta. Tässä artikkelissa kerron, miten otat stressin haltuun ja parannat sen myötä huomattavasti hyvinvointiasi.

Blogini sisältää affiliatemarkkinointia, linkkien sekä mainosbannereiden muodossa. Affiliatelinkit olen merkinnyt postauksissani (*

Stressi ei ole automattisesti paha asia

Stressi tehostaa tiettyjä kehon toimintoja hetkellisesti.

Siitä voi olla hyötyä tilanteessa, joka vaatii keskittymiskykyä ja hyvää valmiustilaa esim. työhaastattelu tai äärimmäistä tarkkuutta vaativa työtehtävä.

Mikäli keho on kunnossa ja palautuu stressistä nopeasti, altistuminen tällaisille tilanteille voi jopa parantaa stressinsietokykyä.

Pitkäkestoinen stressi saa sinut voimaan pahoin

Käsittelin edellisessä blogikirjoituksessani stressiä ja kysymystä, voiko se lihottaa sinua.

Vastaus kysymykseen on kyllä.

Mikäli olet kiinnostunut tietämään mihin tämä perustuu, suosittelen ehdottomasti lukemaan tuon aiemman kirjoitukseni.

Miksi stressinhallinta on tärkeää?

Stressihermoston aktivoituminen on automaattista.

Ympärillämme on niin paljon virikkeitä ja elämässä paineita, että monilla se on jatkuvasti ylikierroksilla.

Elimistön stressi ei välttämättä tunnu miltään – ennekuin se alkaa pitkässä juoksussa aiheuttamaan ongelmia.

Tällaisia ongelmia ovat muun muassa immuunipuolustuksen heikkeneminen ja jatkuva sairastelu, uniongelmat, korkeampi sydänkohtauksen riski, korkea verenpaine, ruuansulatusvaivat, kohonnut verensokeri, painonnousu ja siitä johtuvat ongelmat jne.

Ihmiset jotka kokevat vähän stressiä elämässään voivat huomattavasti paremmin.

He onnistuvat myös painonhallinnassa stressaavia kanssakulkijoitaan huomattavasti menestyksekkäämmin.

Stressinhallinta on terveysteko

Biologiamme vuoksi kehosi sietää kovaa stressiä vain lyhyen aikaa ja pitkäkestoinen stressi luo varmasti ongelmia!

Stressijaksoista jää kehoon ”muistijälki” ja keho herkistyy reagoimaan stressiin herkemmin.

Eli mitä enemmän sinulla on stressiä, sen helpommin se ottaa uudelleen ylivallan.

Älä siis vähättele stressinhallinnan tärkeyttä!

Stressi kerääntyy ja jää jumiin kehoosi ajan mittaan. Se pitää työstää sieltä pois aktiivisin stressinhallintakeinoin (Dr.Berg 2017).

Stressinhallintaan tuleekin ehdottomasti panostaa. Niin painonhallinnan, kuin terveydenkin kannalta.

Stressin tuhoisin muoto on se, mikä laittaa pääsi niin koville ylikierroksille, että ajatuksesi eivät hiljene koskaan (Ekberg 2018).

Ajatukset kuhisevat päässä kuin ampiaispesässä, silloinkin kun olet menossa nukkumaan.

Tämä luonnollisesti häiritsee unen saantiasi ja voi johtaa pitkittyneisiin uniongelmiin sekä keskittymisvaikeuksiin päiväsaikaan.

Miten siis otat stressin haltuun?

Jotta voisit alentaa stressiä elimistössäsi, aivosi tarvitsevat tarvitsevat taukoja kaikesta aktiivisesta tekemisestä.

Toisin kuin saatat kuvitella, Netflixin katselu sohvalla mukavasti löhöillen ei valitettavasti vähennä elimistösi stressiä toivotulla tavalla.

Saatat ajatella, että et varsinaisesti tee silloin mitään. Aivosi kuitenkin saavat jatkuvasti virikkeitä TV:n ruudulta ja prosessoivat tätä uutta tietoa non-stopina.

On hyvä tiedostaa, että fyysinen ja psyykkinen stressi ovat kehollesi tasa-arvoista stressiä. Stressin aiheuttajalla ei ole väliä siinä, miten kehosi siihen reagoi.

Stressaantuneen liikunta

Raskas liikunta on kehollesi kova stressitekijä.

Valitettavan usein ihmiset koittaessaan purkaa stressiä liikkumalla kovaa ja paljon. Näin he itse asiassa vaan stressaavat kehoaan lisää.

Stressaavina aikoina raskas liikunta kannattaakin ehdottomasti vaihtaa johonkin rauhallisempaan lajiin.

Hyviä vaihtoehtoja ovat muun muassa lempeä jooga, venyttely ja pilates sekä rauhallinen kävely.

Itse suosin stressinhallinnassa Yin-joogaa. Se rauhoittaa hermostoa ja huoltaa samalla niin kireitä hermoja kuin lihaksiakin.

Meditaatio- ja hengitysharjoitukset

Lempeän liikunnan lisäksi erilaiset meditaatio- ja hengitysharjoitukset alentavat stressiä tehokkaasti.

Niistä voi olla hyötyä myös painonhallinnan kannalta. Meditaation ja joogan on tutkimuksissa todettu alentavan stressihormoni kortisolin sekä vatsarasvan määrää (Fung 2016).

Meditaatio- ja hengitysharjoitustusten teko on helppo aloittaa esimerkiksi Youtuben avulla.

Tarjontaa on todella paljon ja suosittelenkin avoimin mielin tutustumaan erilaisiin harjoitteisiin (esim. mindfulness, erilaiset tarinat, ohjatut hengitysharjoitukset, rentouttava musiikki) ja niiden tarjoajiin löytääksesi itsellesi parhaiten sopivan tavan rentoutua.

Itse olen ihastunut Jason Stephensonin tarjoamiin meditaatioihin ja olenkin tehnyt hänen harjoituksiaan lähes päivittäin jo muutaman vuoden. Vahva suositus siis hänen kanavalleen, mikäli haluat harjoitella englanniksi.

Stressaantuneen ruokavalio

Verensokerin raju heittely aiheuttaa elimistöösi stressiä. Ensi askel stressin vähentämiseen ruokavalion avulla on verensokerin tasaaminen.

Parhaat edellytykset tasaiseen verensokeriin sinulle tarjoaa ketogeeninen eli ketoruokavalio.

Ketoruokavalio tasoittaa verensokeria ja hillitsee näin ollen stressiä

Ketoruokavaliolla vähennetään verensokerin heilahtelua aiheuttavien hiilihydraattien syömistä noin 20 grammaan päivässä.

Terveellinen ketoruokavalio koostetaan aidoista, puhtaista ja käsittelemättömistä ruoka-aineista.

Siis sellaisesta ruuasta, mitä ihmiset ovat syöneet satoja tuhansia vuosia.

Stressaajalle tärkeät vitamiinit ja mineraalit

Stressi kuluttaa elimistöstäsi magnesiumia, kaliumia sekä B- ja C-vitamiineja.

Sinun kannattaakin kiinnittää erityistä huomiota niiden saantiin stressaavina aikoina ja sisällyttää päiviisi alla lueteltuja ruokia.

Magnesiumia saat esimerkiksi vihreistä lehtikasviksista, avokadosta, manteleista, kurpitsansiemenistä sekä raakakaakaosta.

Kaliumia saat esimerkiksi salaatinlehdistä, avokadosta, ruusukaalista ja kurpitsasta.

B-vitamiinia saat esimerkiksi ravintohiivahiutaleista ja lihasta.

C-vitamiinia saat esimerkiksi sitruunasta, hapankaalista, lehtikaalista ja paprikasta.

Pitkäaikainen stressi saattaa aiheuttaa muutoksia kehosi pH- tasapainossa ja keho voikin muuttua ajan mittaan liian emäksiseksi (Dr.Berg 2017).

Happojen lisäämiseksi suosittelen sinulle omenasiiderietikan käyttöä päivittäin.

Omenasiiderietikka sujahtaa hyvin itse tehtyyn salaatin kastikkeeseen tai sen voi nautiskella veden tai vissyn seassa vaikka ruokajuomana.

Kiitos kun luit.

Mikäli koet hyötyväsi tästä postauksesta ja uskot, että siitä saattaisi olla apua myös muille, älä epäröi jakaa sitä eteenpäin 🙂

Lähteet:

Dr.Berg (2017) The New Body Type Guide: Get Healthy Lose Weight & Feel Great.

KB PUBLISHING ALEXANDRIA, VA

Ekberg, S. (2018). Cortisol and Stress Response (What you must know). Dr. Sten Ekberg Wellness For Life. https://www.youtube.com/watch?v=b0jYpbUAVz4.

Fung, J. (2016). The Obesity Code: Unlocking the Secrets of Weight Loss. Scribe Publications.

Sari Shannon

Keto Coach Sari on sertifioitu ketovalmentaja ja hyvinvointibloggaaja. Hän tarjoaa henkilökohtaista keto – ja pätkäpaastovalmennusta netin välityksellä.